Miljoonat takaisin Suomeen: Miksi 22 % GGR-vero on välttämätön hyvinvointiyhteiskunnan pelastusköysi

Suomi valmistautuu historiansa suurimpaan rahapelijärjestelmän uudistukseen, kun Veikkauksen monopoliasema puretaan ja maa siirtyy avoimeen toimilupamalliin vuoden 2027 alussa. Siirtymän kynnyksellä suomalaisten lainsäätäjien, viranomaisten ja markkinatoimijoiden katseet kääntyvät luontevasti länteen: Ruotsi avasi oman lisenssimarkkinansa tammikuussa 2019.

Kuuden vuoden kokemukset Ruotsista tarjoavat Suomelle korvaamattoman oppikirjan. Naapurimaan kehityskulku osoittaa sekä sääntelyn kiistattomat hyödyt että karvaat sudenkuopat. Miksi Ruotsin nettikasinoiden kanavointiaste sakkasi pahimmillaan alle 75 prosentin? Miksi B2B-peliohjelmistolupien viivästyminen neljällä vuodella maksoi valtiolle kymmeniä miljoonia veroeuroja? Ja miten Ruotsin veronkorotus 18 prosentista 22 prosenttiin vaikutti markkinadynamiikkaan?

Tässä syväluotaavassa artikkelissa analysoimme Ruotsin sääntelyhistorian keskeiset opetukset ja esitämme viisi suoraa kehitysehdotusta Suomen uudelle Lupa- ja valvontavirastolle (Lvv) ja lainsäätäjille.

1. Kanavointiaste: Sääntelyn onnistumisen armoton mittari

Toimilupajärjestelmän tärkein yksittäinen onnistumismittari on kanavointiaste (channelisation rate) eli se osuus kokonaispelaamisesta, joka suuntautuu virallisen suomalaisen lisenssin haltijoille eikä lisensoimattomalle harmaalle markkinalle.

”Jos lisensoidun järjestelmän ehdot tehdään liian kankeiksi ja houkuttelemattomiksi, pelaajat eivät lopeta pelaamista – he vain siirtyvät lisensoimattomille sivustoille kuluttajansuojan ja verotuksen ulottumattomiin.”

Ruotsissa valtion virallinen tavoite oli vähintään 90 prosentin kanavointiaste. Urheiluvedonlyönnissä tavoite saavutettiin kohtuullisesti (n. 85–90 %), mutta verkkokasinoissa ja kolikkopeleissä kanavointiaste romahti arvioiden mukaan 72–78 prosenttiin. Syynä olivat liian tiukat ja huonosti kohdennetut rajoitukset:

• Aggressiiviset bonuskiellot: Ruotsi salli vain yhden tervetuliaisbonuksen per pelaaja per lisenssi. Tämä ajoi aktiivipelaajia etsimään etuja Maltan ja Curacaon lisensseillä toimivilta sivustoilta.
• Tunnistautumisen kankeus: Vaikka BankID toimi nopeasti, lisenssittömät toimijat vastasivat kehittämällä omat nopeat kryptovaluutta- ja virtuaalimaksunsa.
• Epäselvä markkinointilainsäädäntö: Markkinoinnin liiallinen rajoittaminen teki laillisten ja laittomien toimijoiden erottamisesta tavalliselle kuluttajalle vaikeaa.

Suomen lakiluonnoksessa kanavointiasteen tavoitteeksi on asetettu vähintään 85–90 %. Jotta tavoite saavutetaan, lisensoidun tuotteen on oltava kuluttajalle ylivoimainen turvallisuudessa, verovapaudessa ja helppoudessa.

2. B2B-peliohjelmistolisenssit: Ruotsin kallis 4 vuoden viive vs. Suomen etunoja

Yksi Ruotsin uudistuksen suurimmista valuvioista oli peliohjelmistojen ja pelivalmistajien (B2B) sääntelyn sivuuttaminen vuoden 2019 alussa. Ruotsi myönsi lisenssejä vain kuluttajarajapinnassa toimiville operaattoreille (B2C).

Tämä johti tilanteeseen, jossa maailman johtavat pelivalmistajat (kuten Evolution, Play’n GO ja NetEnt) saattoivat tarjota suosituimpia pelejään täysin laillisesti myös lisensoimattomille nettikasinoille, jotka markkinoivat ruotsalaisille. Lisensoimattomat sivustot pystyivät siten tarjoamaan täsmälleen saman pelivalikoiman ilman vero- ja vastuullisuusvelvoitteita.

Ruotsi korjasi virheen vasta heinäkuussa 2023 ottamalla käyttöön pakolliset B2B-peliohjelmistoluvat. Korjausliikkeen jälkeen laittomien toimijoiden pelitarjonta kuihtui merkittävästi.

Suomen viisas etunoja: Suomen rahapelilakiesitys sisältää B2B-peliohjelmistolisenssit heti järjestelmän käynnistyessä 2026–2027. Tämä on suomalaisen lainsäätäjän merkittävä onnistuminen, joka leikkaa laittomalta markkinalta hapen välittömästi.

3. Verokanta: 18 % vs. 22 % GGR – Kultaista keskitietä etsimässä

Verokanta ratkaisee sekä valtion saamat verotuotot että operaattoreiden halukkuuden hakea lisenssiä:

• Ruotsi aloitti 18 % veroasteella (2019–2024): Taso houkutteli yli 70 operaattoria hakemaan lisenssiä ensimmäisenä vuonna. Heinäkuussa 2024 Ruotsi kuitenkin korotti veron 22 prosenttiin lisätäkseen valtion tuloja, mikä herätti huolta kanavointiasteen heikkenemisestä.
• Suomi asettaa veroasteeksi suoraan 22 % GGR: Suomen valtiovarainministeriö arvioi 22 % GGR-veron (Gross Gaming Revenue, pelikate) kerryttävän valtion kassaan vuosittain 100–150 miljoonaa euroa.

22 % on kansainvälisesti katsottuna markkinoiden kipurajalla. Jos operaattoreiden kiinteät valvontamaksut ja B2B-kulut nousevat liian korkeiksi, pienemmät ja erikoistuneet operaattorit saattavat jättää Suomen lisenssin hakematta, mikä heikentää pelitarjonnan monipuolisuutta.

3. Vertailutaulukko: Ruotsin malli (2019–) vs. Suomen tuleva toimilupajärjestelmä (2026–2027)

4. Keskitetty peliesto: Spelpaus vs. Suomen kansallinen rekisteri

Ruotsin Spelpaus.se on ollut yksi uudistuksen näkyvimmistä menestyksistä – yli 100 000 ruotsalaista on asettanut itselleen pelieston järjestelmän kautta. Samalla se kuitenkin paljasti vakavan lieveilmiön:

Kun ongelmapelaaja asetti itselleen Spelpaus-eston, hänestä tuli välittömästi lisensoimattomien ”Casino utan Spelpaus” -sivustojen pääasiallinen kohdeyleisö. Laittomat toimijat optimoivat hakukonenäkyvyytensä houkutellakseen haavoittuvassa asemassa olevia pelaajia, jotka halusivat kiertää estonsa.

Suomen vastaavaan keskitettyyn rekisteriin on kytkettävä tehokas valvonta:

1. Peliesto on aktivoitava yhdellä klikkauksella vahvalla suomalaisella pankkitunnistautumisella.
2. Hakukoneille ja mainosalustoille on asetettava ankara kielto mainostaa ”kasinoita ilman estoa”.
3. Maksuestot (PSP-blokit) on kohdistettava automatisoidusti sivustoille, jotka mainostavat estoa kiertäviä palveluita.

5. Viisi kriittistä kysymystä ja kehitysehdotusta Suomen Lvv:lle ja päättäjille

Suomen siirtyessä lisenssimalliin esitämme seuraavat viisi konkreettista toimenpide-ehdotusta:

1. Onko Lvv:llä riittävät teknologiset resurssit ja tekoälyvalvonta? Perinteinen paperivalvonta ei riitä. Viranomaiselle tarvitaan automatisoitu robottivalvonta lisensoimattomien toimijoiden maksuvirtojen ja markkinoinnin seuraamiseen.
2. Miten maksublokit toimeenpannaan reaaliaikaisesti? Ruotsissa maksublokit olivat pitkään hampaattomia. Suomen on luotava pankkien ja Finanssivalvonnan kanssa suora rajapinta laittomien IBAN- ja virtuaalitilien pika-estämiseksi.
3. Sallitaanko vastuullinen kanta-asiakaspalkitseminen? Jos kaikki bonukset ja edut kielletään Ruotsin tapaan, kanavointiaste laskee. Suomen kannattaa sallia maltilliset, selkeästi säännellyt edut laillisilla sivustoilla.
4. Miten turvataan suomalainen urheilun ja järjestöjen rahoitus? Veikkauksen edunsaajien siirtyessä suoraan valtion budjettirahoitukseen on varmistettava, että rahapelien 22 % verotulot ohjataan läpinäkyvästi ennaltaehkäisevään työhön ja nuorisotoimintaan.
5. Onko kuluttajavalistus ja lisenssimerkintä tarpeeksi selkeä? Jokaiselle lailliselle toimijalle on säädettävä pakollinen, virallinen Lvv-tunnusleima, jonka aitous voidaan tarkistaa suoraan viranomaisen keskitetystä tietokannasta yhdellä klikkauksella.

Tämä artikkeli perustuu virallisiin viranomaisjulkaisuihin, lakiluonnoksiin ja vertaisarvioituihin pohjoismaisiin toimilupamalleihin:

• Rahapelien sääntelyn uudistaminen (Valtioneuvosto)

Veromallin perusteet